Marraskuun lopulla 1963 Helsingin koulujen rehtorit saivat kirjeen jossa viitattiin joulukuussa vietettävään YKn ihmisoikeuksien julistuksen 15-vuotispäivään ja ehdotettiin että koulut huomioisivat tämän: historianopettajat käsittelisivät julistusta, äidinkielenopettajat antaisivat siihen liittyviä aiheita ainekirjoituksiin, aamuhartaudet koskettelisivat asiaa ja koulussa pidettäisiin minuutin hiljaisuus "sen johdosta että vielä on alueita joissa asukkaille ei ole suotu jokaiselle ihmiselle luonnostaan lankeavia oikeuksia".
Tästä tulistuneena Munkkivuoren yhteiskoulun rehtori Jouko Haavisto otti yhteyttä Kouluhallitukseen ja pyysi toimenpiteitä allekirjoittajien erottamiseksi tuollaisten kommunististen vaatimusten esittämisen johdosta.
Kouluhallitus otti yhteyttä kouluihin. Deutsche Schulen rehtori kutsui koulun teinikunnan puheenjohtajan Christian Björklundin kuulusteluun. Rehtori ei kuitenkaan katsonut aiheelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin. Liioin ei Erkki Tuomiojalle koitunut seurauksia Suomalaisessa Yhteiskoulussa.
Kirjeen takana oli vastaperustettu Helsingin Teinien Yhteiskunnallinen Seura. Siihen aikaan Teinipäivien vakio-ohjelmaan kuului alueen piispan ja sotilasläänin komentajan tervehdys.
Kääntöpiiri-lehden ensimmäinen numero ilmestyy alkuvuodesta 1964. Päätoimittajaksi tuli Jertta Roos, toimittajia olivat Christian Björklund ja Erkki Tuomioja.
Kuva: Kansalliskirjasto / NH
Lehden ensimmäisessä numerossa Teiniliiton puheenjohtaja Tuomo Tirkkonen tervehti sitä ensimmäisenä yhteiskunnallisena lehtenä koulumaailmassa.
Munkkivuoren yhteiskoulussa teinikunta oli "omasta aloitteestaan ja vapaasta tahdostaan tehnyt päätöksen jonka mukaan lehteä ei koulussamme myydä oppilaiden keskuudessa", kuten herra rehtori itse Ylioppilaslehden tiedustellessa ilmoitti. Samaa mieltä hänen kanssaan oli Norssin Aulis Ojajärvi, joka ei aikonut sallia lehden levittämistä.
Samassa Ylioppilaslehden numerossa YLEn suunnittelupäällikkö Saara Palmgren perusteli koulu-TVn apartheid-ohjelman hyllyttämistä.
– On aivan sopimatonta tarjota teineille politiikkaa, sanoi Saara Palmgren. Julmuuksia ja raakuuksia ei ole asiallista esittää koululaisille eikä kodeille.
Apartheid-ohjelma ilman julmuuksia ja raakuuksia?
Hyllytetyn ohjelman tekijä Erkki Tuomioja oli ensimmäistä kertaa joutunut tekemisiin sensuurin kanssa.*